Meillä on YK:n rauhan päivän kunniaksi 24 tuntia kestävä luenta. Kirjailijat lukevat teoksiaan maailman laajuisesti lähetettävässä lähetyksessä. Tilaisuus on samalla yritys rikkoa jonkinmoinen maailmanennätys, Guinness World Records -kirja on mukana yhteistyössä. En jaksanut kyllä ottaa selvää, mitä ennätystä siellä rikotaan. Meidän festivaalitalon aulassa pyörii lähetys parhaillaan ja kuuluu tänne toimistoon asti innokasta paasausta. Joku kirjalilija on ilmeisesti kirjoittanut itseään innostavasta aiheesta.. vai tekeekö niin kaikki...
Yksi on kuitenkin joukosta poissa. Festivaalin juhlakalu Liao Yiwu on kadonnut omille teilleen, kun vihdoin pääsi Eurooppaan. Ei minuakaan huvittaisi lukea omia tekstejä kopissa, jos voi seikkailla vieraassa maaimassa. Tai ehkä minä sittenkin istuisin siellä kopissa. Mutta hieno juttu hänelle, että on päässyt matkalle.
Mutta siis luenta jatkuu keskiyöhön saksan aikaa. Suomessa kello yhteen. Saksassa lähetystä päästää ilmoille Sat.1 -kanava. Koska tarkoitus on edistää solidaarisuutta ja erityisesti pitää yhteys sodan jaloissa kärsiviin, luulisi että muualtakin maailmasta löytyy jokunen lähettävä kanava.
Ja juuri kuulin erittäin kauniin tarinan Samuel Shimonilta. Hän itki lukiessaan, sillä hänen kirjoittamansa teksti käsitteli tapahtumaa, josta lähtien hautausmaat ovat ollet hänelle tärkeitä. Liikuttavaa nähdä ihminen tuolla tavoin tunteen vallassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti