torstaina, marraskuuta 11

Keramiikka seurasi kotiin

Berliinissä kävin keramiikkamuseossa, jota hehkutinkin täällä aikaisemmin. Nyt sisustelen kotia ja museon keramiikka seurasi minua tänne asti. Kiviseiniin ei paljon porailla, joten ihanat postikorttini kelpaavat seinäkukkasiksi. 

Keraamiset esineet ovat mielestäni usein niin kauniita, että kuvakin riittää rakastumiseen. Sitten kun minulla on hyllytilaa ja vitriiniä ainakin kirjastohuoneen verran, kasvatan kippokokoelmani suunnattoman isoksi. Varoitus, rakas! Meille muuttaa kuppoarmeija. 

Tänään puhuin kauniisti kirjallisuudesta ja kuuntelin erään opiskelijan harjoitteluhistoriaa muotoilun parissa. Se kirvoitti mieleeni ylistäviä sanoja käsityö- ja muotoilutaiteesta. Suuntasin ajatuksiani työuralle muotoilun pariin. Olisihan se mahtava oppia tuntemaan klassikot ja hipeltämään töissä päivittäin kaikkea kaunista. (Jos olisin museossa tai galleriassa töissä.)

Minulle muotoilu on luovia ideoita. Pidän kauneuden ja käytännöllisyyden yhdistelystä, muuallakin, esimerkiksi sisustuksessa. Muotoilu on erittäin tärkeä osa ekologista toimintaa, sillä yksi toimiva ja kestävä esine tukee kestävää kulutusta. Palvelumuotoilukin voidaan laskea samaan veneeseen. Siinä vain ei voida puhua kauneudesta varmaankaan..

Minulla on yksi vähän ruma keraaminen eläinhahmopilli. Sillä on kuitenkin niin kiehtova persoona, että en takuulla luovu siitä. Olenhan valinnut sen jo ihan pienenä tyttönä. Se on kaunis ja kestävä siis hiukan kierolla tavalla. Ja kierous onkin muotoilun ydin, ja huumorin.

2 kommenttia:

  1. Kiva tuo missä on noita pyöreitä paljon! Näyttää vähän helmiltä.

    VastaaPoista
  2. joo :)
    se onki mun lemppari kans. kun näin sen ni päätin ostaa noita kortteja.

    VastaaPoista