tiistaina, tammikuuta 11

Sarjis sopii Suomeen

Suomessa sarjakuva on nouseva taiteenlaji. On Suomessa aina ollut loistavaa sarjakuvaosaamista ja Kemin sarjakuvafestivaalit ovat pyörineet jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Sarjakuva ei kuitenkaan ole päässyt suuren yleisön suosioon. (En tarkoita että kaiken taiteen pitää maistua kaikille.) Mutta nyt maailma on muuttunut ja suomalaiset arvostavat omaa sarjakuvaperinnettään kasvavassa määrin.

Tällaisia ajatuksia heräsi eilen unilukemiseksi nauttimani Timo Mäkelän sarjakuvakokoelman, Rooman, myötä. Sarjakuva-albumi koostuu novellimaisista sarjakuvista, joista useat pohjautuvat osin kirjallisuuden mestareiden novelleihin. Olihan hyvä teos!

Suomeen on kehkeytynyt jopa sarjakuvataiteilijoita, joita voi verrata supersankareihin. Heitä ovat tietysti Juba Tuomola Viiivin ja Wagnerin luoja sekä kiroilevan siilin piirtäjä Milla Paloniemi. Paloniemi piirtää myös oivallista sarjakuvablogia nimimerkillä Norpatti. Harmillisesti Suomen kokoisessa  maassa niistetäänkin sitten ideoista äkkiä kaikki irti ja kohta ketään ei jaksa enää kiinnostaa. Ei mahdu montaa trendi-ilmiötä tänne kerrallaan.

Ville Ranta ja Aapo Rapi, joiden nimet eivät komeile kaikkien sanomalehtien sarjakuvasivulla, ovat ehdolla Euroopan maineikkaimman sarjakuvapalkinnon saajaksi. Seuraavassa Ville Rannan nettisivuilta ote ehdokkuudesta:
"
Kajaani-kirjani ranskannos L'Exilé du Kalevala on valittu Ranskassa Angoulêmen kansainvälisen sarjakuvafestivaalin pääkilpailusarjaan, jossa joukko vuonna 2010 ilmestyneitä kirjoja kilpailee vuoden parhaan sarjakuvateoksen palkinnosta. Angoulêmen Sélection officielle on Euroopan arvostetuin palkintosarja. Samassa sarjassa on toinenkin suomalainen teos, Aapo Rapin Meti. Parhaan albumin palkinto jaetaan Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla tammi-helmikuun vaihteessa 2011.

Minun mielestäni sarjakuvataide on edelleen aliarvostettua. Sitä pidetään vain viihteenä, vaikka moni teos kelpaisi äidinkielen tunnille, puhumattakaan kuvaamataidon tunneista.Vaikka en muuten aio mainita Aku Ankkaa, sen verran suitsutan, että suomalainen Aku on kielellisesti rikas lehti. Arvostan sarjakuvataiteessa eniten, sitä miten muutamat kuvat ja lyhyet tekstit sanovat niin paljon. Ytimekkyys on minun mieleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti