Kiitos asianosaisille eilisistä bileistä! Oli huippista!
Juhliessa tuli keskusteltua paljon eri ihmisten kanssa monista eri asioista. Kävi selväksi, miten ihmisten tiedot eroavat toisistaan huikeasti. Toinen osaa sitä ja toinen tätä. Tällaisena informaatioaddiktina aloin miettiä, mitkä asiat kuuluvat suomalaisen yleissivistykseen ja mikä on ylimääräistä asiantuntijuutta. Se että on hyvä yleissivistys takaa, että voi keskustella useiden ihmisten kanssa erilaisista mielenkiinnon kohteista suht sujuvasti. Minä tahdon siksi olla tietäjä monissa asioissa. Liian usein tulee eteen tilanne, etten itse kykene kommentoimaan puheenaihetta, koskapa en tiedä asiasta mitään.
Missä sitten menee yleissivistyksen raja? Eihän kai pitäisi voida vaatia kaikilta lukio-oppimäärän tasoa, mutta suhteellisesti sen verran tietoa maailmasta pitäisi minun mielestäni aikuisella olla. Sama sitten hankkiiko tietonsa koulusta, netistä tai ammatin kautta. Jokaisen ihmisen tulisi osata keskustella pinnallisesti ajankohtaisista asioista. Suomessa kaikilla on lukutaitoa riittävästi lukeakseen uutisia, voihan niitä kuulla tv:n tai radion kauttakin toki, jopa selkokielisinä. Että käsitys maailman menosta on helposti saatavilla.
Yleissivistykseen kuuluu myös kokemukset sosiaalisissa tilanteissa. Eilenkin kuulin keskustelua tilanteesta, jossa ihmisellä ei ole kykyä kohdella kavereitaan tahdikkaasti. Tarkoitan tietysti, että pitää lukea tilanteita eikä aina ajatella vain itseään ja kuinka itse reagoi.
Aivan loistavia ihmiset ovatkin. Aina opin uutta, kun tapaan ihmisiä. Sitä on kommunikointi ja höpötys parhaimmillaan ja se niiden tarkoitus onkin. Onhan niillä itseisarvokin, en kiistä sitä. Toivon että oppimani on sitä asiantuntijuustietoa, eikä aina vain yleissivistystä parantavaa, koska en kunnioita lahopäisiä juntteja, noita yhteiskuntamme torakoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti