Syksyisin Berliinissä vietetään museoyötä eli Lange Nacht der Museen. Silloin saa ostaa museo/matkalipun, jolla pääsee museoihin ja liikkumaan niiden välillä. Ilta alkaa kuudelta ja museot suljetaan kahdelta yöllä. Huisin jännää.
Minä poikkesin näissä paikoissa:
- MoCTA, Museum of Contemporary Trash Art
- planetaario
- musiikki-instrumenttimuseo
- keramiikkamuseo
Ensimmäinen oli jätetaidetta tuottava taiteilijayhteisö. Museo oli takapiha, jonka varastotalot olivat täynnä romua eli taidemateriaalia sekä muutama ateljee. Söpöä ja kovin underground-kamaa. Sain vähänkö hyviä askarteluideoita. Terveisiä taas kotiin vaan!
Planetaariossa kävin ensi kertaa ikinä. Kannattaa istua takapenkissä. Istuin keskellä ja sain pyöritellä päätäni koko ajan. Niskat kierossa yritin nähdä millaisia ovat infra- ja gammasäteiden aallot sun muuta jännää. Ihanasti siinä sain pohdiskella maailman ja ihmisen merkitystä, avaruuden laajuutta sekä omaa pienuutta. Rakkaita aiheita.
 |
| MoCTA |
Musiikki-instrumentit lennättivät vanhaan aikaan. Suurin osa oli 1600-1900 -luvun alusta. Minua kiinnostivat eniten puhallinsoittimet, mutta eniten näytteillä oli erilaisia kosketinsoittimia. Olisin niin mielelläni ottanut kuvia upeista soittimista, mutta tavarat täytyi jättää narikkaan. Kaupan päälle museossa esiintyi klarinetisti kahden rumpalin säestyksellä koko kierrokseni ajan. Sulosointuja ja erityylisiä kappaleita soittivat. Aloin muistella soittouraani hyvillä mielin. Aika on kullannut muistot.
Viimeisenä suuntasin keramiikkamuseoon. Onneksi jätin sen loppuhuipennukseksi. Olisin viihtynyt siellä koko yön. Kauniita esineitä vitriinistä toiseen. Alussa kuuntelin huilisti-harmonikka-duoa ja sitten alkoi museon johtajan opastama kierros. Erikoisnäyttely oli uraauurtavan saksalaisen keraamikon Paul Dreslerin töitä esittelevä yksityiskokoelmasta koottu pläjäys. Nautinto katsoa väriloistoa ja lasituksen polton taidokkuutta. Keramiikka on haurasta ja samalla voimakasta materiaalia. Se rikkoutuu pudotessaan mutta kuinka sillä voikin muovata niin taidokkaita tai elegantteja muotoja. Ostin tietysti keramiikka-aiheisen lehden lähtiessäni.
 |
| Keramik by P. Dresler |
Lange Nacht der Museen on järjestetty vuosittain jo vuosikymmeniä. Miten sitten tapahtumaan järjestetty bussikuljetus ei toimi? Kuskikin tiuskaisi äkäisille kiertolaisille että meidätkin on kuin heitetty kylmään veteen tässä. Organisatorinen ongelma. Toinen oli huonot kylttiopasteet ja bussiaikataulujen puuttuminen. Muuten iso tapahtuma toimi mainiosti. Oppaita oli busseissa ja joka museossa henkilökuntaa ohjaamassa. Tuottajan silmäni bongasi lisäksi hyvän ennakkomainonnan plussana tapahtumalle. Ja yhteistyö julkisten kulkuvälineiden kanssa oli erinomaista, sillä lipulla tosiaan sai matkustaa koko Berliinin alueella iltapäivästä aamuyhön asti. Hyvät bileet ja tapahtumarikas museokierros.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti