Palasin kotiin. Alan olla siitä jo iloinen. Menihän siinä jokunen päivä totutellessa pohjoiseen elämään takaisin. Suomen kaupunkisuunnittelu on aivan käsittämätöntä. Kaupungissa on yksi keskusta ja muualla vain asutaan. Palveluja saa hakea kovinkin kaukaa tai sitten lähi-siwasta. Onhan sekin jotain. Kauppa keskellä asutusta. Vau. Muutoin on vain isoja teitä jotka vievät ties minne. Keskustaan kai.
Ruokakulttuuri hämmästyttää myös. Kaiken täytyy olla niin ylettömän kallista, että kukaan ei käy ulkona syömässä ja isossakin kaupungissa on vain kourallinen ravintoloita. Kahviloita vielä vähemmän, leipomoita ei nimeksikään. Kävisin ulkona syömässä, jos siihen olisi vähänkään varaa, vaan on se tehty suomalaisille vaikeaksi. Juhla se on kun syö edes pikapatonkilan leivän. Valitus jatkukoon ensi vuoden puolella, kun ruuan hinta kallistuu HUOMATTAVASTI. Meitä kusetetaan nyt jotenkin. Tässä on joku salaliitto takana, ehkä lihantuottajien johtama, kun viljatuotteet kallistuu eniten. Ei kasvispiiperöitä lisää, he myhäilevät salamyhkäisesti.
Tässä tarvitaan nyt varmaankin enemmän hengenruokaa että ei kuole nälkään ensi vuonna. Jos aloittaisi harrastuksen. Palataan siihen myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti