Rakas puoliskoni kysäisi eilen, kun keskusteltiin musiikista, että voiko klassista musiikkia koveroida.
Minä pohdin tänään voiko tapahtumia plagioida.
Töissä kuulimme, että Norjassa järjestetään meidän festareiden kanssa samaan aikaan myöskin kansainvälinen kirjallisuusfestivaali, logo on identtinen ja jopa vuoden fokus, eli pääteema on Itä-Eurooppa. Sattumaa?
Norjalainen festivaali täyttää tänä vuonna neljä vuotta, kun taas Berliinin festivaalilla on 10-vuotisjuhla. Ei siis epäilystä kenen idea konsepti on alunperin. Vaikka en ole tapahtumaa ideoinut tai edes puljun palkkalistoilla, ärsyynnyin. Eihän toisten tapahtumia noin saa suoraan kopioida. Kun vieraslista noudattelee samaa kaavaa, kansainvälisessä mittakaavassa sillä on merkitystä. Tottakai paikalliset bileet voi viedä toiseen kaukaiseen kaupunkiin samaa ideaa noudattaen, jos tapahtuma ei syö edeltäjäänsä. Eihän Norjan pieni kaupunki varmasti Berliinin bileitä tapa, mutta kyllä kilpailuasetelma on havaittavissa. Hyihyi. En diggaa.
Täten tulin lopputulokseen, että tapahtumien plagiointi ei ole aivan sama asia kuin tekstin tai melodian (noin esimerkkinä). Mutta saman kohderyhmän tapahtuma yhteisessä ympäristössä ei ole hyväksyttävää. Moraalinen kysymys ja täysin oikeutettua mielestäni boikotoida ennemmin kuin ryhtyä yhteistyöhön.
Viis veisaan siitä, että kulttuurialan rahat on tiukilla ja yhteistyö helpottaa muka molempien kuormaa. Kun ei omaa korppua huvita kaverin kanssa puolittaa, että kaveri voi antaa osan siitä takaisin. Etenkin kun kaveri ei kysynyt lupaa, otti vaan. Eikö näin?
Kirjoittelen joskus vielä harjoittelupaikastani lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti