Etsin tässä inspiraatiota opinnäytetyöhön. Tai lähinnä sen kirjoittamiseen, koska lähdekirjallisuuttakin olisi vino pino pöydän vieressä. Tuossa ihan ulottuvilla. Kun kirjoitin edellisen opinnäytteeni, ajattelin että mikään kirjoitustyö ei voi tuntua enää vaikealta. Olin samaa mieltä vielä kuukausi sitten. Nyt olen siinä tuskaisessa luomattomuuden tilassa, jossa ruudulle ei synny ainuttakaan sanaa, ei millään keinoin. Vaikeinta on oma kriittisyys, joka ei anna tilaa epätäydellisille lauseille tai avoimille ajatuksille. Kaiken täytyy olla valmiiksi pureskeltua tekstiä, kun sen näytölle kirjaa. No mutta mikä sitten estää lukemasta lähdekirjoja kirjoittamisen sijaan?! Laiskuus, lyhyt pinna ja tekemättömät kotityöt. Tässä on vielä monta viikkoa aikaa ahdistua ja tirauttaa tuskan kyyneleitä. Sitten pitääkin jo olla valmista. Aloitetaan nyt heittämällä tällainen angsti blogiin, niin on hoidettu ensimmäinen vaihe pois alta. Ja sitten voisi vaikka tiskata.
tiistaina, kesäkuuta 28
torstaina, kesäkuuta 16
Antikvariaattia pelastamassa
Minun lähiantikvariaattia on myyty jo niin kauan kuin olen tässä lähellä asunut. Tänään paikallisradiossa oli juttu siitä, kuinka uusi omistaja aloittaa huomenna. Olin helpottunut kuullessani, että ostaja löytyi. Antikvariaatti oli ollut myynnissä vuoden päivät. Enkä ole vieläkään käynyt siellä. Olen aikonut kyllä, hävettää ihan.
Mietinkin tässä, että onko aika tekopyhää olla iloinen, ettei yritys kuollut? Vaikka en siis itsekään ole jalallakaan sisälle astunut. Olen ihaillut ikkunassa hienoja kirjoja, uskon että kyseessä on laadukas pulju. Olen aika surkea idealisti, kun en itsekään tee mitään asian puolesta. Nimittäin ihan periaatteesta kannatan kaikkien antikvariaattien olemassaoloa.
tiistaina, kesäkuuta 14
Tango - Gotan
Edellisessä postauksessa esittelin Nivalassa näkemääni oopperaa. Nautiskelin siellä myös argentiinalaisen tangon rytmeistä. Oopperan oheiskonserttina oli Guardia Nuevan konsertti. Orkesteri on pohjanmaalainen argentiinalaistangon uusi nimi, joka soittaa covereita, etenkin Astor Piazzollaa. Esityksen solisteina olivat yllättäen herra Esa Ruuttunen sekä musiikin moniottelija, sopraano Angelika Klas. Kuten Ruuttunen oopperalaulajana totesi, tango ei ole helppo musiikinlaji laulaa. Rytmi ja melodia vaativat keskittymistä ja hyvää rytmitajua. Argentiinalainen tango on vieläpä melodisempaa kuin suomalainen marssillisempi tango.
Monet suomalaiset tangohitit kuultiin, mutta argentiinalaiseen poljentoon sovitettuina ja kuulsotivat tuoreilta. Soittivat ihanat myös Gotan Projectia! Olin ihan liekeissä. Gotan on mahtavata mussiikkia, joten siinä vaiheessa iltaa niin kovin väsynyt kehoni päättikin jammata tangon tahtiin. Onneksi pääsin heti keikan jälkeen nukkumaan.
Aion kuunnella argentiinalaista tangoa enemmän. Jotenkin se sai niin mukavia tunteita pintaan, että ansaitsee soittoaikaa minun ämyristäni. Minä pidän nimittäin hyvänolonmusiikista.
maanantaina, kesäkuuta 13
Maalaisooppera
Vietin viikonlopun Pohjanmaalla Nivalassa. Matkan syy oli opinnäytetyöni, mutta ehdin tehdä kaikenlaista. Kävin pitkästä aikaa uimassa. Uimahallissa tottakai! Ja näin Rockland-oopperan. Nivalan ylpeys ovat kesäisin esitettävät oopperat, jotka tehdään Nivalaan ja esitetään vain Nivalassa. Tämän kesän teos on jazzsäveltäjä Jukka Linkolan käsialaa ja ohjaus oopperaohjaaja Jussi Tapolan. Orkesteri oli lähikunnasta eli Haapaveden kamariorkesteri. Solistit olivat suomalaista oopperakermaa. Kovan luokan tuotanto näillä lakeuksilla.
Rockland-ooppera on amerikkalaisesta 1800-luvun kaivoskylästä kertova ooppera, jonka pääosahenkilöt olivat kotoisin Nivalasta. Oopperan tapahtumat perustuvat tositapahtumiin. Kaivoksella työskentelevät suomalaissiirtolaiset aloittavat lakon kaivoksella tapahtuneen onnettomuuden jälkeen, jossa kuolee suomalainen mainari. Lakko sujuu rauhallisesti, mutta yhtäkkiä sheriffin miehet avaavat tulen ja taas kuolee suomalainen, muut vangitaan. Miehet pääsevät lopulta vapaiksi. Suomalaiset menettivät siinä maineensa, eikä heitä enää huolittu töihin. Tarina ei kerro, miten kaivoksen olosuhteet muuttuivat, vai muuttuivatko mihinkään. Moni ilmeisesti palasi Suomeen.
Tykkäsin oopperassa eniten vaatetuksesta. Oi, niitä ihania korkeavyötäröisiä hameita ja liivipukuja. Olen niinkin kulturelli oopperan ystävä, että vaikka tämä toinen koskaan näkemäni ooppera oli kyllä suosikkini, en ihastunut taiteenlajiin vieläkään. Arvostan oopperan esiintyjiä ja kun tapasin heistä pari, näin heidän intonsa tähän taiteenmuotoon.
Koko tapahtuman sielu oli Esa Ruuttunen. Vanha, suloisen oloinen herra esiintyi myös oopperaviikolla tangolaulajana, rovastina jumalanpalveluksessa ja puhujana seminaarissa. Hän on oopperan taustaorganisaation Jokilaaksojen Musiikkisäätiön taiteellinen johtaja, motoristi, kansainvälisesti tunnettu baritoni ja pappismies. Hän sai kaikissa tapahtumissa raikuvimmat aplodit. Hän on kotoisin... no, Nivalasta.
Rockland-ooppera ei siis ole rokkia laisinkaan. Järjestäjien mukaan nimi kaihersikin yleisöä sen verran, että oopperan ystävät luulivat viihteelliseksi ja rokin ystävät eivät uskaltautuneet katsomaan erilaista musiikkia. Saa nähdä jatkuuko oopperakesien taival, vai katkeaako hieno perinne tappiollisten vuosien takia. Minusta upeaa maaseutua elävöittävää tuotantoa Nivalassa (, joka on siis kaupunki). Tuottajan silmäni havaitsivat silti paljon kehitettävää. Järjestävä organisaatio saa vielä opetella isojen tapahtumien tuottamista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)