Etsin tässä inspiraatiota opinnäytetyöhön. Tai lähinnä sen kirjoittamiseen, koska lähdekirjallisuuttakin olisi vino pino pöydän vieressä. Tuossa ihan ulottuvilla. Kun kirjoitin edellisen opinnäytteeni, ajattelin että mikään kirjoitustyö ei voi tuntua enää vaikealta. Olin samaa mieltä vielä kuukausi sitten. Nyt olen siinä tuskaisessa luomattomuuden tilassa, jossa ruudulle ei synny ainuttakaan sanaa, ei millään keinoin. Vaikeinta on oma kriittisyys, joka ei anna tilaa epätäydellisille lauseille tai avoimille ajatuksille. Kaiken täytyy olla valmiiksi pureskeltua tekstiä, kun sen näytölle kirjaa. No mutta mikä sitten estää lukemasta lähdekirjoja kirjoittamisen sijaan?! Laiskuus, lyhyt pinna ja tekemättömät kotityöt. Tässä on vielä monta viikkoa aikaa ahdistua ja tirauttaa tuskan kyyneleitä. Sitten pitääkin jo olla valmista. Aloitetaan nyt heittämällä tällainen angsti blogiin, niin on hoidettu ensimmäinen vaihe pois alta. Ja sitten voisi vaikka tiskata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti