Hyvä omatunto tuo pahan mielen

Otsikko tarkoittaa sitä että kun yritämme hoivata ja helliä omatuntoamme niin todellisuudessa usein tuotteena on riistoa ja tuhoa.

Ihmiset riistävät toisiaan. Fakta. Tiedostamatta ja tiedostaen tätä tapahtuu. Useita on näkökulmia näihin asioihin. Toiset väittävät, että muiden elämäntapa on omaa elämäntapaa riistoalttiimpaa. Ja ne toiset väittää päinvastoin. Trendit kertovat massalle, mikä riistää eniten ja mikä on pahinta riistoa. Onneksi asioihin kiinnitetään huomiota, jotta edes joku miettii tekosiaan välillä. Huonojen vaihtoehtojen maailmassa ei voi valita "oikein".

Lihansyöjiä suomitaan, koska eläimet tuottavat suunnattomia määriä ilmastopäästöjä. Kilo juustoa tai naudanlihaa on yletön ilmastorikos. Broileri ei ihan niinkään, mutta niiden tuotanto ei paljon kananpoikia helli. Sekaravintoa nauttivien omatuontoa soimaa siis myös eläinten oikeuksien tallominen. Ja kuitenkin lihatalous on iso talouden moottori ja kuuluu terveelliseen ruokavalioon ja mitä kaikkea.

Ja sitten ne kasvissyöjät. Soija on erittäin suosittu ja hyvä ravinnonlähde. Soijaa käytetään myös eläinten rehuna, ja erittäin paljon. Soijapeltojen tieltä kaadetaan sademetsää, minkä keretään. Muuntogeenisestä soijasta en lähde kirjoittamaan, koska itse sana riittää pelottelijaksi. Soijan väitetään myös vähentävän mieskuntoa.  

Madagaskarin sisalpellot köyhyttävät maaperää ja jättävät alleen ainutlaatuisen saaren. Saaren ekosysteemi on muutoksen kourissa ja lajit uhanalaisia. Kaikki tämä, koska me haluamme säästää luontoa ja vaadimme maatuvia tuotepakkauksia. Sisal on tähän täydellinen, koska se myös kasvaa nopeasti.

Luomupuuvilla on luomua eivätkä sen myrkyt täten saastuta ympäristöä tai kutita ihoa. Mutta tuotanto vaatii moninkertaisen määrän vettä tavalliseen puuvillaan verrattuna. Eikä puuvillan tuotanto muutenkaan vettä säästele.

Muutamia esimerkkejä siitä, miten maailma pelastuu. Mikä on se kuuluisa pienempi paha?
Ehkä ensi kerralla kevyempiin aiheisiin... ehkä.

Arki koitti

Paluu töihin koitti tänä aamuna. Väsymys oli käsin kosketeltavissa, vaikka olen virkistynyt loman aikana. Aamuheräämiset eivät ole minua varten. Mutta kyllähän se oli mukavata porista työkavereiden kanssa kuulumisia.

Loman lukemistosta suosittelen Ilkka Raitasuon ja Terhi Siltalan kirjaa Kellokosken prinsessa. Totuus on usein tarua ihmeellisempää.

Menneen vuoden muistelot

Kulunut vuosi on kulkenut kovalla hurinalla eteenpäin ja päättyy nyt ihan yllättäen. En ole asennoitunut uuden vuoden juhlallisuuksiin. Mutta vuosi vaihtuu joka vuosi, jotta ei kai sitä aina tarvitse juhlia korvat kippuralla.

Vuoden aikana olen tehnyt töitä ihan kympillä. Ystävät, anteeksi ettei minua ole näkynyt kartsalla tai riennoissa. Vaihdoin työpaikkaa ja opettelin paljon uusia asioita. Ihan pää menee pyörälle, kun miettii.

Vuoden aikana muutin ja laittelin kotia. Tykkään omasta kodista hurjasti. Kaipa sekin on hyvä syy pysyä pois keskustan melusta ja pölystä.

Vuoden aikana sain valmiiksi kaksi vuotta suunnittelun alla olleet sukat siskolle. Puuhastelin myös muutaman muun käsityöprojektin kanssa. Ja laittelin kesällä pihalle kaikenlaista kasvamaan vain muistuttaakseni itseäni, etten oikeastaan saa mitään pysymään elossa.

Vuoden aikana pyöräilin ahkerasti pitkästä aikaa. Työmatkat taittuvat aika helposti pyörällä, mutta kunto ei tunnu kasvaneen juurikaan. En myöskään ole mikään tyylilyyli työpaikalla, kun mukavuus voittaa aina turhamaisuuden.

Seuraavalta vuodelta en mitään toivo, mutta odotan että olen entistä rohkeampi ja vahvempi. Saas kattoo, kuin se pupu pyrkii pöksyyn.

Määrittelyä taiteesta ja kodista

Monasti askarruttaa suuri kysymys siitä, mitä taide on. Olen löytänyt taiteilija Pekka Hannulan hienon pohdiskelun asiasta, näkökulmana kuvataide. Jottei tarvitse hypätä täältä toiselle sivulle lukemaan ihan vielä niin otetaanpa pieni tiivistelmä tähän. 

Taide...

- kyseenalaistaa

- näyttää suuntaa

- koskettaa, herättää tunteita

- on itsetutkiskelua, osa taiteilijaa

- elää omaa elämäänsä, on itsenäistä

- on tulkintaa

- on vapaata, sananvapautta ja mielipiteitä esille tuovaa tulkintaa

- vaatii määrittelijän, joka toteaa taiteen taiteeksi

- on taloudellinen sijoitus

- on keräilykohde

- kuuluu sisustukseen

- herättää kysymyksen etiikasta, eettisestä taiteesta

- on kommunikointia ja edellyttää vuoropuhelua 

- on kollektiivinen muisti

- ars (lat.) = taide, taito

- on henkistä harjoitusta

- työllistää taiteilijoita

- on tulkinnanvaraista, oma tulkinta ratkaisee

Onko taide siis yksiselitteinen asia? Tarkistetaanpa sivistyssanakirjasta:

1. merkityksellisinä pidettäviin aistipohjaisiin elämyksiin tähtäävä luova toiminta ja sen tulokset. esim. Esittävä taide. 1800-luvun taide. Kuva-, sana-, sävel-, näyttämötaide. Elokuva-, tanssi-, rakennus-, tekstiilitaide. Ympäristö-, tilataide. Käsitetaide. Kirkkotaide. Monumentaalitaide. Harrastaa taiteita. Erik. kuvataiteesta. esim. Gallen-Kallelan taide. Suomen taiteen historia. Taiteen maisteri, lisensiaatti, tohtori. Moderni taide. Nykytaide. Videotaide ym. elektroninen taide. Kerätä taidetta. Ovatko seinätöherrykset mielestäsi taidetta?
2. taidosta tai taituruudesta tai sitä vaativasta työstä. esim. Kehittää ruoanlaitto taiteeksi.
3. (leikillisesti) esim. Kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ks. sääntö

Tuo ensimmäinen määritys on se oleellinen nytten. Aika hyvin tiivistää kaiken yllä listatun. Lingvistit osaa tiivistämisen taidon! Eli on ja ei ole yksiselitteistä. 

Päästään asiaan. Taiteen määrittely on samanlainen asia kuin tänään mielessäni pyörinyt dilemma. Missä olen kotona? Olen kotona vanhempieni luona, lapsuuteni kodissa. Olen kotona myös omassa asunnossamme. Kumpikaan koti ei riitä määrittelemään yksiselitteisesti, missä olen kotona. Kotona olen myös matkoilla, kun löydän jotain itselleni ominaista, turvallista, mielenkiintoista. Olen kotona useiden kirjojen lehdillä, joissa nautin maailman kietoutumisesta ympärilleni. Mikään ei yksin pysty vastaamaan kysymykseeni. 

Tunsin oloni turvattomaksi aamulla. Olin omassa sängyssä, mutta en ollutkaan. Joku ikäkriisi huuhtoi siinä ylitse ja toi toivottoman olon. Kun palasin sitten kotiin niin kaikki onkin aika hyvin. Lingvisti voisi tiivistää lopuksi mieltä askarruttavan asian: 

kotona = entisessä tai nykyisessä asuinpaikassaan; hyvän olon sylissä. 

Oikea, mitä tarkimmin harkittu määritelmä löytynee edellisestä lähteestä.