Matkailu vs. kaivosteollisuus

Onpa kolho otsikko. Tämä aihe oli kuitenkin eilen tapetilla A-Studion Talkissa. Kyse oli Kuusamon Rukan mahdollisesta kaivoksen rakentamisesta. Ja vastapuolella tietenkin istui matkailubisnes puhtaine luontoarvoineen. Ja vähän myös ne luontotutkijat sun muut - hipit. Tekstin lopussa paljastan, miksi tämä aihe on niin kiinnostava kulttuurituottajalle.

Matkailua opiskelleena mietin, että kuinka paljon luonto merkitsee Lapin matkailulle ja on se vetovoimatekijä. Kuitenkin matkailullakin on aika kova ympäristövaikutus alueelle ja on luonnolle rasite. Toistaiseksi homma on hanskassa ja alueen erityinen biotooppi on säilynyt. Ei siellä siis turhaan hehkuteta puhdasta luontoa matkailumarkkinoinnissa.

Oulankajoki

Työllistymismahdollisuuksia siinä keskustelussa kovasti painotettiin. Anyways, tuli mieleen että ei ne työntekijät välttämättä paikallisia ole, joten näinköhän Pohjois-Pohjanmaan perukoilla voivat huokaista helpotuksesta. Juu, ja matkailupuolelta lueteltiin, kuinka moni ala tuo nyt työpaikkoja mutta nämä voivat kärsiä pahoin kaivostoiminnasta (meijeri, porotalous, matkailu jne.). Vähän skeptinen olen. Mutten uskalla ihan tyrmätä, kun tunnen porukkaa sieltä ja olen kuullut paikallisten keskustelua.

Taitavat Kuusamossa kipeästi tarvita kulttuurituottajaa suunnittelemaan matkailupuolelle uusia vetovoimatekijöitä luontomatkailun tilalle ja kaivospuolelle koordinoimaan ympäristötaidehanketta, jotta saavat edes vedenpuhdistusaltaiden yms. härpäkkeiden luonto- sekä matkailuarvoa nostettua. Olisi poroillekin jotakin katseltavaa kaivosalueella märehtiessään. Nyt olisi taas tuottajalle töitä!

Käsitteellistämistä ja elokuvia

On marraskuu ja ikkunasta paistaa aurinko. Pitäisi olla pimeää, mutta on lämmintä ja valoisaa. Ja olen aika onnellinen. 

Olen käsitellyt viime aikoina vaikeita asioita - ja käsittelyyn auttaa blogien lukeminen. Kun lukee toisten kokemuksia ja käsityksiä elämästä, niin oma tajunta laajenee. Käsittely on hassu sana, kun sen etymologia vie niin konkreettiseen asiaan. 'Käsitellä'-sana on johdos sanasta 'käsittää'. Ja se taas meinaa, jotta "ottaa kiinni käsillä". Ja kuitenkin ajatusten käsittely on niin mahdottoman kaukana konkreettisesta toiminnasta. Mennään ihan siellä tajunnan rajamailla, kun se ei yleensä edes tapahdu täysin tietoisesti. Phuuh, mitä tajunnanvirtaa. Blogeista piti kuitenkin mainita se, että ne ovat tulleet jäädäkseen.

Toiseen asiaan.

Teen tällä hetkellä mielenkiintoista hommaa. Saan katsoa 20 tuntia elokuvia. Ja arvostella niitä. Olen mukana elokuvafestivaalin ohjelmistotyöryhmässä. Kilpasarjan elokuvat täytyy katsella läpi ja sitten valitaan niistä parhaat näytettäväksi finalisteina festivaalilla. Ja työryhmässä valitsimme myös muut festivaalilla näytettävät elokuvat. Yllättävän vaikeaa on löytää kiinnostavia pohjoismaisia elokuvia, joista ei ole kuullu aiemmin. Vaikeinta onkin ollut löytää sellaisia helmiä, joita ihmiset eivät vielä ole nähneet. Onneksi en siis ollut yksin, vaan elokuvatietäjiä ja innokkaita ihmisiä on ollut mukana monta.

Ja tietämisestä kolmanteen asiaan.

Pubin musavisassa ollaan käyty porukalla koko syksy. Ollaan ranking-listalla, mutta siellä pohjalla. Viime viikolla ihan turhauduin, kun olin lukenut lehdistä tärppejä, joiden tiesin tulevan vastaan. Ja sitten oli vielä kysymystä biiseistä, joita olen itse soittanut omakätisesti nuoteista. Mutta huti meni. Vieläkin tulen vihaiseksi ajatuksesta, että voikin ihmisellä olla laho pää, kun tietoa tarvitaan.Onneksi kumppanit ei ole halunneet lynkata minua. Meillä luotetaan siihen, että yhdessä mennään kohti uusia pettymyksiä!