Klarinetti pääsi huollosta kotiin ja hienohan siitä tuli. Soittelinkin tänä iltana.
Kansainväliset kirjallisuusfestivaalit ovat taas käynnissä Berliinissä, tai viimeinen päivä oli siis tänään. Oi, kuinka olisinkaan halunnut mennä. Huomasin nimittäin että vieraana oli Salman Rushdie. Ja muitakin mielenkiintoisia puheenaiheita on noussut esiin festivaalin Facebook-päivityksissä, kuteen sarjakuvia Berliinistä. Aina ohjelmistoa lukiessaan huomaa, kuinka sivistymätön on kirjallisuuden maailmassa. Pitäisi lukea paljon enemmän ja seurata uusia julkaisuja. Maailmalla ilmestyy niin hurjan mielenkiintoisia kirjallisuustapauksia. Ja Suomessakin toki.
Samanlainen tilanne on se, kun käy pubin musavisassa. Tuntee itsensä sivistymättömäksi moukaksi, eikä ole mitään mahdollisuutta visakaudella parantaa tuloksia pänttäämällä. Se ei mene niin. Kulttuurinnälkäiseltä ei lopu kulttuuri kesken. Mutta ei myöskään nälkäänsä saa tyydytettä ja totea, että tässä oli tarpeeksi, ei kiitos lisää.
Sunnuntai on soljunut mukavasti. Harjoittelin kuorimaan pomelo-hedelmän. Netin syövereistä siihenkin ohjeet löytyvät ihan videona, joka ei edes ole ainoa laatuaan. Jotenka kenkään ei tarvitse väärin pomeloa kuoriman. Kulttuurinälkä pomelolla ei lähtenyt, mutta hedelmäsalaatti vei makeannälän. Onneksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti