perjantaina, tammikuuta 18

Ymmärtämisen kulttuuri

Miksi aina pitää ymmärtää?

Ukkoni mellasti asiasta. Kuuntelimme autossa ohjelmaa DocPointissa esitettävistä radiodokumenteista. Haastateltava kertoi, että ihmiset eivät jaksa enää kuunnella sellaisia 50 minuutin äänidokumentteja. Pitää olla lyhyempiä että jaksaa keskittyä. Sitten äityivät puhumaan siitä, miten ihmiset oikeastaan ymmärtävät pelkkää ääntä sisältäviä asiaohjelmia. Dokumenttien perimmäinen tarkoitus on toki kertoa jostain ajankohtaisesta tai tärkeästä aiheesta. Mutta kun nekin ovat taidetta niin pitääkö kaikkien ymmärtää kaikkea?

Ihmisten täytyy ymmärtää kaikki eteen työnnetty. Jos katsoo kuvia tai lukee runoa niin onhan se huono, jos ei itse sitä ymmärrä. Kun kuulee vitsin, se on arvoton, jos sitä ei itse ymmärrä. Jos lukee romaanin tai kävelee ohi veistoksen, joka ei aukene ymmärrettävään muotoon, niin jättää vaikka kirjan kesken tai jatkaa saman tein matkaa veistoksen luota.

Emme kestä sitä, että joku ylittää ymmärryskykymme. Miksi sitä veistosta ei voi vain katsella ja antaa sen olla kertomatta mitään? Miksi ei voi vain katsoa kuvaa tai elokuvaa ja ottaa se vastaan, vaikka sitä ei saisikaan sanoin selitettävään muotoon kutistettua? Miksi ei voi vain ottaa vastaan ja jättää se iän ikuinen analysointi pois kokemuksesta?

Kyllä se on yhtä arvokasta katsoa ja kuunnella asioita, joita ei ymmärrä, kuin niitä, jotka voi itse analysoida rikkipoikkipinoon. Niinhän sitä oppii ja kokee uutta, kun eteen tulee jotain, mitä ei omilla tiedoillaan, taidoillaan ja ennakkokäsityksillään voi tajuta.    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti